Mitä pk-yrityksen hallituksen tulisi ajatella koronakriisistä?

Tuskin löytyy yritystä, jota meneillään oleva korona-pandemia sekä sen tyrehdyttämiseksi jalkautetut toimenpiteet eivät koskettaisi. Osa yrityksistä taistelee tällä hetkellä selviytymisestään, ja osaa yrityksistä kriisi koskettaa epäsuoremmin, mutta jokaisessa yrityksessä kysymyksiä tästä päivästä ja huomisesta on enemmän kuin vastauksia.

Vaikka kristallipallo meiltä kaikilta tällä hetkellä puuttuu, olemme Turun hallituspartnereissa listanneet alle viisi havaintoa ja periaatetta, joista tällä hetkellä voisi hallituksessa keskustella – ainakin niissä yrityksissä, joissa välitön hengissäpysyminen ei vaadi kaikkea aikaa ja energiaa.

   1. Asiat eivät palaa takaisin vanhaan normaaliin. Sen sijaan asiat normalisoituvat kyllä, mutta uudenlaiseen muotoon.

Hätätilanteen ja disruption ero on siinä, että kun yksittäinen katastrofi on ohi, asiat voivat palata entiselleen. Sen sijaan disruptio muuttaa asioita pysyvästi. Hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on paitsi omaksua tämä tieto itse, myös huolehtia siitä, että yrityksen johto ei odota asioiden palaavan ennalleen. Kun yhteinen hyväksyntä tästä on syntynyt, on olennaista pohtia yrityksen kohdalta niitä asioita, joiden muuttuminen olisi tärkeintä ymmärtää, ja miettiä niiden vaikutuksia yrityksen strategiaan.

   2. Priorisoi, priorisoi, priorisoi.

Kriisitilanteessa on ajan, energian ja resurssien hallittavuuden kannalta tärkeää pystyä erottamaan toisistaan välttämätön, tarpeellinen, ja sikses ihan kiva. Tämä koskee erityisesti yrityksen perustehtävää, sen olemassaolon oikeutusta. Viimeistään nyt hallituksen tulee yhdessä johdon kanssa tehdä kristallinkirkkaaksi se, miksi yritys on olemassa (ja ei, vastaukseksi ei riitä ”osakkeenomistajien voitto”), mitä sellaista hyvää maailmasta puuttuisi, jos tätä yritystä ei olisi. Kun ydin löytyy, tulee resurssit valjastaa sen suojelemiseen, vaikka se tarkoittaisikin monen muun asian alasajamista. Jos ydintä ei löydy, peiliinkatsominen onkin sitten vielä kinkkisempi juttu.

   3. Hätäratkaisuilla on tapana vakiintua pysyviksi.

Akuutissa kriisitilanteessa joutuu tekemään vähemmän täydellisiä päätöksiä ja toimenpiteitä hengissäpysymisen varmistamiseksi. Mutta kun jokin ratkaisu on kerran tehty, alttius sen toistamiseen kasvaa, ja riittävän monen yksittäisen toiston jälkeen siitä on muodostunut rutiini, joka on hyvin vaikea muuttaa. Hallituksen tehtävä on pysyä kartalla tästä prosessista ja arvioida milloin jokin hätätilanteessa perusteltu, mutta pitkällä tähtäimellä vahingollinen toimintamalli uhkaa muuttua rutiiniksi – ja estää se.

   4. Kerää myötätuntopääomaa.

Me ihmiset olemme samaan aikaan sekä itsekkäitä että myötätuntoisia laumaeläimiä. Tämä näkyy kriisitilanteissa selvästi: koronakriisin aikaan niin sosiaalinen kuin perinteinenkin media on täynnä tarinoita molemmista – itsekkäistä Lapin lomailijoista tai mummoille ruokaa ilmaiseksi kuljettavista taksikuskeista. Se, miten meitä kohdellaan, kun hätämme on suurin, piirtyy vahvasti mieleen: muistamme, kuka auttoi, kuka sysäsi syrjään. Tämä ei koske pelkästään yksilöitä vaan myös yrityksiä: ne yritykset, jotka auttavat ja myötäelävät hädän hetkellä keräävät korvaamattoman arvokasta myötätuntopääomaa. Mitkään markkinointiponnistukset eivät koskaan pysty luomaan samanlaista goodwilliä yritystäsi kohtaan – eivätkä mitkään erilliset kampanjat koskaan pysty korvaamaan itsekkään toiminnan aiheuttamia maineriskejä. Hallituksen tulee ymmärtää tämä, ja huolehtia siitä, että välittömien kassavirtalaskelmien lisäksi yrityksessä huomioidaan myös yrityksen maine.

   5. Tallenna ja dokumentoi.

Kun on kova kiire ja hätä, tilanteen dokumentointi ei tule ensimmäisenä mieleen – tekeminen voittaa tuumimisen. Meneillään oleva kriisitilanne on kuitenkin ainutlaatuinen oppimismahdollisuus: riippumatta siitä, miten yksittäinen yritys selviää, kaikki päätökset ja toimenpiteet, joita kriisitilanteessa tehdään, opettavat jotain tekijöilleen. On mahdollista, että meneillään oleva kriisi on ainoa, jonka koskaan kohtaat, mutta epätodennäköistä se on. Kun varastat kiireen keskeltä muutaman minuutin, ja vaikka sanelet ajatuksiasi nauhuriin, voit väljempien aikojen koittaessa analysoida toimintaasi, ja jatkaa viisaampana eteenpäin. Jos tämä on mahdollista toteuttaa yrityksen tasolla, syntyy yrityksen todellisista kyvykkyyksistä, osaamisista, puutteista ja osaamisvajeista sellainen kartta, jonka luominen muissa olosuhteissa olisi rehellisyydessään liki mahdotonta. Hallituksen tehtävä kriisin jälkeen on joka tapauksessa analysoida tilanne, ja ottaa siitä opiksi – mitä dokumentoidumpia tapahtumat ja tilanteet ovat, sitä enemmän ne auttavat eteenpäin.

 

Tsemppiä!